FinlandLatviaWales – Follow Luovuutta liikkeestä! -hankkeessa etsittiin keinoja omien tunteiden ja luovuuden tulkitsemiseen liikkeen kautta. Kansainvälisen projektin osallistujat olivat Suomessa pakolais- ja maahanmuuttajataustaisia. Työryhmä pääsi pohtimaan projektin edetessä yhä tarkemmin tanssiin liittyvää kulttuurista moninaisuutta.

 

FinlandLatviaWales – Follow Luovuutta liikkeestä! on helmikuuhun 2023 asti käynnissä ollut kansainvälinen ja monialainen Euroopan Unionin Erasmus+ -projekti, jossa yhdistettiin nykytanssin ja nuorisotyön keinoja.

Toiminnassa oli mukana kolme maata: Suomi, Latvia ja Wales. Jokaisesta maasta oli osallisena kaksi organisaatiota, joista toinen liittyi nykytanssiin ja toinen sosiaali- tai nuorisotyöhön. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2021 ollen aktiivinen vajaan kahden vuoden ajan.

– Alkuperäinen idea syntyi latvialaiselle kollegalleni, joka otti minuun yhteyttä. Lähdin innolla keräämään sekä koordinoimaan Suomen tiimiä, kertoo Disa Kamula.

Hän toimi tamperelaisen yrityksensä disakamula oy:n puitteissa hankkeen Suomen projektipäällikkönä.

– Hankkeen tavoitteena oli voimaannuttaa nuoria niin nuorisotyön kuin tanssin kautta ja luoda turvallinen tila, jossa tutkia kehoa, luovuutta ja tunteita. Tanssin kannustavan ilmapiirin sisällä pystyttiin tukemaan itseilmaisun taitojen kehittymistä ja elämänhallintaa, Kamula kertoo ja jatkaa, että yhtä lailla projektin tarkoituksena oli myös luoda yhteisöllisyyttä ja jakaa kokemuksia eri maista.

Taiteellisen sisällön toteuttamiseen hän palkkasi mukaan fema-taiteilijaryhmässä toimivat tanssitaiteilijat Hanna Kahrolan ja Tuuti Touhusen. Kummallakin oli aikaisempaa kokemusta sosiaalisista yhteisötaideprojekteista, joten hankkeen aatemaailma sopi heille hyvin.

– Sitäkin enemmän haluamme korostaa sitä yksinkertaista asiaa, että kuka tahansa voi tanssia!

Kumpikin kuitenkin myöntää, että hankkeen lähtökohta ei ollut aivan mutkaton.

– Jokaisella ihmisellä on omanlaisensa kehonkieli ja eleet. Koin, etten voinut vain ilmestyä paikalle ja lähteä opettamaan omasta länsimaisesta tanssitaidekäsityksestäni nousevaa liikemateriaalia, Kahrola sanoo.

Pakolaisnuorten innostaminen

Sosiaali- ja nuorisotyön puolesta hankkeessa oli mukana Pakolaisnuorten tuki ry:n Valomo-valmennus. Tampereella toimiva Valomo-valmennus ylläpitää 18–29-vuotiaiden maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaisten miesten hyvinvointia ja työvalmiuksia. Projektiin osallistuivat mielenterveyden- ja toimintakyvyn kehittämispäällikkö Olli Sillanpää, mielenterveystyön kehittäjä Essi Katila sekä nuorisotyön ohjaaja Mirzaman Javadi.

Ensimmäiset tanssipajat järjestettiin syksyllä 2021. Valomo-valmennuksen ohjaajat rohkaisivat asiakkaitaan mukaantoimintaan tiedostaen osallistumisinnokkuuteen liittyvät haasteet.

– Rehellisesti sanoen ennakkoon pelkäsin, miten nykytanssi otetaan vastaan, Olli Sillanpää myöntää.

Työpajoja pidettiin Tampereella Valomon tiloissa, Kölvi-kohtaamispaikassa sekä tiloja taidetoimintaan vuokraavassa Kohtaamisten tilassa.

– Osa projektiin osallistuneista henkilöistä oli mukana useammalla tanssityöpajalla. Osa kävi vain kerran tai kahdesti, kunnes aloitti esimerkiksi koulun tai sai työpaikan. Eräs osallistujista kävi ilokseni jokaisella vuoden 2022 työpajalla, Katila kertoo ja muistuttaa, että myös ohjaajat osallistuivat työpajoille muiden mukana ja kävivät itsekin kokeilemassa omia mukavuuden ja epämukavuuden rajojaan.

Miten olla vuorovaikutuksessa?

Jotta voi ymmärtää, mitä osallistujien tuli työpajassa tehdä, on määriteltävä nykytanssi.

– Nykytanssin määritelmä on hyvin laaja, mutta se voi olla esimerkiksi paikkasidonnaista taidetta julkisessa kaupunkitilassa, kertoo Touhunen.

– Nykytanssi nousee länsimaisen modernin tanssin perinteestä. Nykytanssia lähellä on liikeimprovisaatio, jossa tehdään improvisoitua liikettä ilman koreografiaa, Kahrola jatkaa.

Työpajoihin osallistunut Mirzaman Javadi innostuu myös antamaan oman tulkintansa:

– Se on sitä, että liikutat kroppaa ja teet, mistä itse tykkäät!

Muut nyökyttelevät mukana. Prosessi vaatii heittäytymistä ja toisaalta myös tarkennuksia rajoista. Tuuti Touhunen ja Hanna Kahrola halusivat luoda tilan, johon jokainen tulee omilla ehdoillaan ja taustoillaan.  He ottivat teemaksi kadotetut juhlat ja apuvälineekseen niinkin yksinkertaisen tuotteen kuin appelsiinin. Se auttoi poistamaan pelkoja ja ohjaamaan liikettä. Sen avulla myös ne tanssijat, jotka eivät voineet koskettaa toisiaan, saattoivat olla vuorovaikutuksessa. Tähän riitti hedelmän ojentaminen toiselle.

Ryhmän kesken syntyi luottavainen olo erityisesti, kun joukko teki yhteisen matkan Luznavaan Latviaan, jossa lähes 30 osallistujaa Suomesta, Latviasta ja Walesista loivat yhteisesityksen.

– Eräs mukana ollut nuori mies jättäytyi siellä aluksi sivuun. Juttelin hänen kanssaan rohkaistakseni häntä ja hän kertoi, että tanssii vain ollessaan hyvällä tuulella. Loppuviikosta hän oli koko ajan liikkeessä, Katila kertoo.

– Totta, niin oli! Touhunenkin muistaa.

Esityksestä on tulossa julkisesti levitettävä leikattu versio. Sitä ei esitetä julkisesti kokonaisuudessaan osallistujien turvallisuuden ja yksityisyyden varmistamiseksi.

– Kuten aikaisemminkin puhuimme, tanssiin liittyy vallankäytön asetelmia siitä, kuka katsoo ja kuka on katsottavana. Varsinkin objektin, appelsiinin, kanssa tanssiessa, osallistujien oli ehkä helpompi ottaa tekijän rooli, jolloin oma keho ei ollut tanssissa katsojan fokuksen kohteena, vaan tanssissa korostui enemmänkin vuorovaikutus objektin ja kanssatanssijoiden kanssa, Kahrola sanoo.

Kaikkien kokemukset merkityksellisiä

Follow Luovuutta liikkeestä! -projekti oli pilotti, jossa tutkittiin osallistuvien lasten, nuorten aikuisten ja työntekijöiden kokemusta. Suomen työntekijätiimi allekirjoittaa sen, että toiminta kaikkineen helpottui, mitä pidemmälle projekti eteni.

Valomo-valmennuksen ohjaajat tiedostivat projektiin lähtiessä, että tanssimiseen ja sukupuolten väliseen vuorovaikutukseen liittyy erilaisia kulttuurisia käsityksiä, jotka voivat tulla esiin projektin aikana eri kulttuuritaustaisten nuorten kanssa toimiessa. Joissain maissa on esimerkiksi kieltoja, jotka estävät tietynlaisen sukupuolten välisen kanssakäymisen vakavien seurausten uhalla. Olikin hyvä käydä nuorten kanssa avointa keskustelua siitä, miten he itse asiat kokevat ja mikä tuntuu heille hyvältä tavalta olla vuorovaikutuksessa.

– Monessa maassa Lähi-idässä naisten julkinen tanssiminen on kielletty, mutta suljettujen ovien takana toimitaan usein hyvin eritavoin. Tietyillä alueilla kieltoa uhmaavat ottavat kuitenkin suuren riskin kiinnijäämisestä. Toki on myös alueita, joissa tanssi on tärkeä ja iso osa kulttuuria ja eri sukupuolet tanssivat yhdessä avoimesti, vaikka valtio ei sitä hyvällä katsokaan.

Joissain tilanteissa sekä miesten että naisten voi olla vaikea ilmaista itseään tiettyjen tabujen ja normien takia. Monet pakenevat vapauden puutteen takia, mikä voi joissain tilanteissa liittyä myös ahtaisiin sukupuolirooleihin tai seksuaalinormeihin. Tanssi on kuitenkin universaali itseilmaisun muoto ja siihen on mielestäni kaikilla oltava niin halutessaan mahdollisuus, Essi Katila kertoo.

Työntekijät näkivät, että kulttuuritausta vaikuttaa meillä kaikilla ajatuksiin tanssimisesta, siihen missä ja kenen kanssa se on sopivaa.

-Tätä tulee kunnioittaa. Kaikki toimintamme perustuu kulttuurisensitiivisyydelle ja vapaaehtoisuudelle. On tärkeää, että voi ilmaista itseään itselleen hyvällä tuntuvalla ja omien arvojen mukaisella tavalla, eikä ketään painosteta toimimaan itseään vastaan. Itse yllätyin, kuinka hienosti onnistuimme siinä, että kaikille, jotka projektiin halusivat osallistua, löytyi itselle sopiva tapa olla mukana, Essi Katila iloitsee.

Positiiviset vaikutukset

Projekti huipentui tammikuussa 2023, jolloin osa suomalaisista työntekijöistä jatkoi Walesiin, uuteen kansainväliseen kokoontumiseen.

– Follow Luovuutta liikkeestä! -hankkeessa oli kysymys nuorisovaihdon ja osallistujien kokemuksen lisäksi myös henkilökunnan, hankeen työntekijöiden, oppimisesta. Nuorisotyöntekijät oppivat työmenetelmiä tanssista ja tanssijat taas oppivat miten nuorisotyöntekijä toimii. Teimme siis aidosti monialaista yhteistyötä. Puimme tämän työn tuloksia ja siitä syntyneitä havaintoja Walesissa, kertoo Disa Kamula.

Hankkeen nuorisotyöntyöntekijät huomasivat, että tanssin kautta eteneminen normaalin ongelmanratkaisun sijaan toi työhön positiivisia vaikutuksia.

– Itselleni on ollut mielenkiintoista huomata, mitä tiivis yhdessäolo voi opettaa asiakkaistani. Heistä huomaa uusia piirteitä ja kykyjä, sanoo Olli Sillanpää.

Afganistanilaistaustainen Mirzaman Javadi taas koki merkitykselliseksi sen, miten hän tanssimaan rohkaistumisen jälkeen koki tulleensa nähdyksi.

– Pystyin liikkeiden kautta kertomaan omasta kulttuuristani, itsestänikin.

Disa Kamula kuuntelee palautetta mielissään. Hänelle parasta kansainvälisessä yhteistyössä on ollut koko hankkeen mahdollistaminen, uusien ihmisten kohtaaminen ja nykytanssin menetelmien soveltaminen uuteen ympäristöön.

– Eikä yhteistyö tanssin parissa lopu, vaikka tämä hanke loppuu, Valomolaiset iloitsevat. Vuoden 2023 aikana Valomo toteuttaa fema-taiteilijaryhmän kanssa Solidaarisuushankkeen. Tulevassa hankkeessa nuoret saavat myös itse ehdottaa sisältöjä työpajoihin ja opettaa esimerkiksi itselleen tuttuja tansseja toisilleen.

Teksti: Heidi Kormano

“FinlandLatviaWales (FLW) – Follow” -hanke rahoitettiin Euroopan komission “Erasmus+: Youth in Action” -ohjelmasta, jota hallinnoi Latviassa Kansainvälisten nuoriso-ohjelmien virasto. Tämä julkaisu heijastaa vain kirjoittajan näkemyksiä, eikä komissio ole vastuussa mistään sen sisältämien tietojen käytöstä.